Pysyvää on vain muutos?

Musta joutsen lensi Eurooppaan. Ukrainan kiristynyttä tilannetta jo 2010-luvun alusta seuranneetkaan tuskin pitivät vielä muutama kuukausi sitten todennäköisenä sitä, mitä nyt on tapahtunut. Ukrainalaisten kotien lisäksi maan infrastruktuuri ja monet teollisuuskohteet on tuhottu. Euroopan suurimpiin kuuluva terästehdas pommitettiin hajalle. Osa teollisuudesta myös jäänee Venäjän valtaamille alueille. 

Monet sotilasasiantuntijat arvioivat, että aktiivinen sotatilanne päättyy viimeistään liian kalliiksi kohoavaan hintaansa kesään mennessä.  

Poliittiset ja taloudelliset pitkäaikaisseuraukset ovat moninaiset ja arviointi on vielä paljolti kesken. Vaikutukset energiamarkkinoihin ovat sekä kansallisin päätöksin että EU:n linjausten myötä kevään ja kesän aikana konkretisoitumassa. Joitain arvioita mahdollisista kehityssuunnista voi silti jo esittää. 

Fossiilisista irtautumisen haaste konkretisoitui 

Selkeältä näyttää, että fossiilisesta energiasta pyritään eroon entistäkin sitoutuvammin. Samalla joudutaan entistäkin kipeämmin tunnustamaan, että vahvakaan halu ei muuta tosiasioita, että EU-tasolla 67 % ja Suomessa 33 % kaikesta energiasta edelleen perustuu fossiilisiin energialähteisiin: fossiili-exitissä kestää vielä vuosia. Arvioita on esitetty, että jos Venäjältä hankitulle energialle asetetaan sanktioita tai Venäjä pystyy kääntämään myyntiänsä Aasiaan, niin Euroopassa voidaan joutua lyhyellä aikavälillä energiankäytössä palaamaan kivihiileen ja energiankäytön rajoittamisiin teollisuudessa.  

Lyhyen aikavälin toimissa on nähty, että moni viime vuosien energiapolitiikan uskonkappale on tullut uudelleenarvioitavaksi. Belgian päätös pidentää ydinvoimaloidensa käyttöikää on yksi näkyvimpiä. Saksassa tehtiin ydinvoimasta nopea harkinta, mutta päädyttiin kuitenkin maakaasuriippuvuuden lisäämiseen. Vaikutus maan ja EU:n päästöihin on negatiivinen, eikä fossiiliriippuvuuden vähentäminen ole lähivuosina oikealla uralla. Saksan päätöksen yksi myönteinen seuraus on, että siellä ollaan entistä kiinnostuneempia lisäämään bioenergian osuutta korvaamaan kaasua varsinkin teollisuuden lämpö- ja chp-kattiloissa. 

Hintojen nousu edistää uusiutuvien kilpailukykyä 

Energian hinta Euroopassa oli jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan asettumassa uudelle tasolle. Se näyttäytyy eri tahoille eri lailla: kuluttajille kitkerinä kokemuksina sähkölaskun äärellä, jopa energiaköyhyytenä. Samaan aikaan energian tuottajille monenlaisina haasteina tuotannon kannattavuudelle ja energialähteiden saatavuudelle. Samalla korkeampi hinta on jo edistänyt uusiutuvan energian kilpailukykyä, mikä heijastunee myöhemmin investointeihin.  

Öljykriisin neuvot taas käyttöön 

Neuvoja haetaan historian öljykriisien kokemuksista. Sitra ja Motiva ovat tuoneet esiin energiansäästökeinoja. IEA:n mukaan edessä voi olla maailmanlaajuinen energiakriisi. Samaan hengenvetoon IEA esittää monia tapoja vähentää fossiiliriippuvuutta. Yksilötasolla energiankäytön vähentäminen on yksi nopeimpia. Yritykset taas voivat hajauttaa hankintaansa. 

Sota osoittaa, että äkilliseen kysyntämuutokseen voidaan vastata uusiutuvilla vain rajallisesti. Aurinkopaneelien globaalia tuotantoketjua tai paikallista asentamista ei voi hetkessä tuplata tai triplata. Tuulivoima-alueita on rajallisesti luvitettuina valmiiksi. Kriittisistä materiaaleistakin voi tulla merkittävä pula, kun tuotantopiikkiä ei ole voitu suunnitella etukäteen.  

Herätys uinuvalle biomassapotentiaalille 

Bioenergian osalla on samantyyppisiä haasteita. Monissa Euroopan maissa on jo ennen sotaa oltu kovissa bioenergian kasvunäkymissä kaikissa kokoluokissa omakotitaloista voimalaitoksiin niin kiinteässä kuin kaasumaisessa bioenergiassa. Venäjän, Valkovenäjän ja Ukrainan panos Euroopan biomassatuontiin ei prosentuaalisesti ole merkittävä, mutta nopeasti kasvavassa markkinassa tämä noin 20 TWh vähenemä tuo omat haasteensa.  

EU-tason politiikalla voidaan auttaa selviämään tästä nopeasta muutoksesta edistämällä biomassan vielä uinuvan potentiaalin käyttöönottoa. Monessa maassa isoin lisäpotentiaali on maatalouden sivuvirroissa ja vuoroviljelyssä; niin biokaasuksi, bionesteiksi kuin kiinteinä polttoaineina, esimerkiksi pelletteinä. Metsäisimmissä maissa harvennusrästit, metsätuhopuiden käyttö ja panostus metsäpalojen ennaltaehkäisyyn ovat edelleen iso raaka-aineiden lisävarasto, joiden käyttöön liittyy useimmin win-win kuin win-lose-skenaarioita, esimerkiksi monimuotoisuuden näkökulmista. 

Halutaanko turpeella tukea huoltovarmuutta? 

Monet tunnistavat, että myös paarialuokkaan pudotettu turve voisi saada ainakin muutamaksi vuodeksi kunnianpalautuksen energiaturvallisuuden varmistamiseksi. Turpeen kysynnän pitää kuitenkin olla tuottajien näkökulmasta pitkäjänteistä. Pelkkä tuotantovalmiuden ylläpitäminen ei ole toimiva malli jo pelkästään kustannusten vuoksi. Siksi päätöksessä on kyse siitä, että säilyykö turpeella tietty käyttötaso vielä seuraavat 5-10 vuotta ja markkinaehtoinen näkymä vai romutetaanko jäljellä olevat koneet ja toimintakyky akuutin 1-2 vuoden jälkeen. 

Julkisen talouden kyky muutoksen tukemiseen koetuksella 

Tilanne olisi helpompi, jos pohjalla ei olisi koronan kurittama talous. PTT arvioi sodan laskevan kasvun lähivuosina 0,5-1 %:iin. Samaan aikaan mm. lähi- ja sairaanhoitajat, opettajat ja lastentarhanopettajat ovat laajasti menossa lakkoon ja vaativat merkittäviä tasokorotuksia usean vuoden aikana. Tämän sovun saavuttaminen vaatisi työmarkkinaosapuolten mukaan useita miljardeja lisärahaa vuositasolla ja siten hallituksen väliintuloa. 

Voisi arvioida, että julkisen talouden mahdollisuudet vahvoihin kannustimiin kaikilla saroilla ovat heikkenemässä. Valtion velkavipuakaan ei voi kasvattaa määrättömästi. Yksityisen rahoituksen merkitys tulee korostumaan. Suomalaisilla on kuulemma yli 100 miljardia pankkitileillä ja maailmalla sijoittajien rahalla sanotaan olevan isoin ongelma löytää hyviä vihreitä rahoituskohteita.  

Lisää haasteita politiikkaan 

Politiikan haasteena tulee olemaan lähivuosina rakentaa fossiilisista irtautumiseen kannustava ympäristö yrityksille ja kansalaisille samaan aikaan, kun haasteet kasautuvat kotitalouksien ja julkisen talouden rahoituksessa.  

Sijoitusvarannon liikkeelle saaminen nyt on enemmän kuin välttämätöntä. Toivoa sopii, että rahoituksen taksonomian ehdot ja DNSH-arvioinnit eivät muodostu hallinnolliseksi hidasteeksi. 

Esimakua politiikan ristiriidoista saatiin, kun fossiilisen energian hinnankorotusta halutaan kompensoida poistamalla biopolttoaineen jakeluvelvoitetta. Tehtäisiin siis päätös, joka käytännössä lisäisi ilmastopäästöjä ja iskisi myös suomalaisten biopolttoainetuottajien kannattavuuteen. Toisella puolella on syntynyt nopea hintaisku kuljetusalan ja kansalaisten talouteen, joka uhkaa ajaa yrityksiä konkurssiin ja laskea kansalaisten ostovoimaa. Poliittisesti keskustelussa näytetään laajasti ajattelevan, että mahdolliset muutokset voivat olla lyhytkestoisia, minkä jälkeen palataan normaalille uralle. Kurjuuden jakaminen useammalle taholle lienee toinen tunnistettu tulema. Haetaan siis välimallin ratkaisuja, missä kukaan ei saa täyttä kompensaatiota. 

Vaikutukset tulevaisuuden päätöksiin 

Uskaltaisin tehdä joitain johtopäätöksiä, jotka ohjaavat tulevien vuosien päätöksiä: 

1. Venäjän varaan ei juuri lasketa enää missään laskelmissa. Tämä koskee niin fossiilista energiaa kuin puu- ja muuta raaka-ainetta. Politiikka rakennetaan niin, että koti- ja maailmanmarkkina paikkaa vajeen ainakin keskipitkällä tähtäimellä. Tämä näkyy vahvimmin siinä, että amerikkalainen ja Lähi-idän LNG tulee nopeasti päärooliin Euroopassa. 
2. Markkinamekanismit ja yksityinen rahoitus tulevat olemaan keskeisimmät investointeja ohjaavat kannustimet. Julkisen puolen rooli keskittyy lainsäädäntöohjaukseen ja vivuttavaan rahoitukseen. Tuotantotuista pyritään viimeistään nyt eroon ja julkisten investointitukienkin roolia vähennetään markkinoiden käynnistämisvaiheeseen.  
3. Ilmastopäästöjen kehityksessä katse EU-tasolla siirtyy vähän eteenpäin. Katsotaan mieluummin missä päästötasolla ollaan vuonna 2035, kuin 2030. Mahdollinen väliaikainen notkahdus päästökehityksessä kurotaan viimeistään 2030-luvun alussa.  

Mustan joutsenen rinnalle saattaa nousta musta hevonen, negatiivisten päästöjen teknologiat. Niiden avulla voidaan selvitä kolmihaasteesta: tiukoissa ilmastotavoitteissa pysyminen, fossiilisten nopea korvaaminen ja talouden kestokyky.   

Kirjoitus on julkaistu myös Bioenergia ry:n blogissa.